Yamamoto

 

Suurlähettiläs Jota Yamamoton virkaanastujaistervehdys

 

Nimeni on Jota Yamamoto. Olen Japanin uusi suurlähettiläs Suomessa. Aloitin virkakauteni luovuttamalla valtuuskirjeen tasavallan presidentti Sauli Niinistölle 21. huhtikuuta.

 

Olen vieraillut Suomessa aiemmin kerran. Tulin Helsinkiin elokuussa 2013 silloisen Japanin puolustusministerin Itsunori Onoderan mukana puolustuspoliittisen osaston varajohtajana. Japanin puolustusvoimien koulutuslaivueen lippulaiva Kashima vieraili Helsingin Eteläsatamassa samaan aikaan. Muistelen lämmöllä kesäisen kaunista Helsinkiä ja kuinka lukuisat paikalliset asukkaat vierailivat Kashimalla. Sain myös erityisen lämpimän vastaanoton täällä asuvilta japanilaisilta. Odotan valoisin mielin tulevia työtehtäviäni Suomessa.


Japani ja Suomi sijaitsevat Euraasian mantereen laidoilla, toinen idässä, toinen lännessä. Tämä yhdistää meitä maantieteellisesti. Maidemme välinen pitkä ystävyys pohjautuu kuitenkin samoihin perusarvoihin yhteiskuntien eri aloilla. Japani keskittyy nyt erityisesti koulutukseen ja naisten yhteiskunnallisen aseman vahvistamiseen. Näissä asioissa Suomella on erityisen vahvaa näyttöä ja tietämystä, jonka vuoksi Suomi on Japanille hyvin tärkeä kumppani EU-maiden joukossa. 

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö teki maaliskuussa virallisen vierailun Japaniin. Pääministeri Shinzo Aben ja presidentti Niinistön kahdenvälisten neuvottelujen tärkeimpänä saavutuksena voidaan pitää julkilausumaa Japanin ja Suomen strategisesta kumppanuudesta portteina Eurooppaan ja Aasiaan. Kumppanuus perustuu poliittiseen, taloudelliseen, akateemiseen ja ihmisten väliseen yhteistyöhön sekä kumppanuuteen arktisilla alueilla ja monella muulla alalla. Minä ja Japanin suurlähetystö pidämme maidemme välisten suhteiden nostamista yhä uudelle, paremmalle tasolle kunniatehtävänämme. Aion itse keskittää kaikki voimani Japanin ja Suomen kumppanuussuhteen kehittämiseen.


Ilokseni voin todeta, että molemmille maille  hyödylliset suorat investoinnit Japanista Suomeen ovat viime vuosina kasvaneet. Lisäksi maidemme väliset matkustajamäärät ovat nousseet molempiin suuntiin. Maitamme yhdistävät lentoreitit paitsi Tokio-Naritan ja Helsinki-Vantaan välillä, myös Suomesta Osakaan ja Nagoyaan. Viikossa lentoja on yhteensä lähes 30. Japanista katsottuna Helsingin Helsinki-Vantaan lentokenttä on mainio solmukohta matkustettaessa Länsi-Eurooppaan tai Venäjälle. Lisäksi, Finnair avaa nyt toukokuussa uuden suoran lentoreitin Helsingistä Fukuokaan. Se helpottaa matkustamista Japanin ja Suomen välillä entisestään. Hyvien yhteyksien lisäksi Suomen korkea teknologinen osaaminen ja suotuisa sijoitusympäristö tekevät sen houkuttelevaksi tukikohdaksi japanilaisille yrityksille, jotka tähtäävät EU:n tai Venäjän markkinoille. Toivon, että voin itsekin tukea, parhaan kykyni mukaan, japanilaisten yritysten toimintaa Suomessa.  


Maidemme kulttuurisuhteet ovat erinomaiset. Suomessa on paljon kiinnostusta niin Japanin perinteistä kulttuuria kuin alakulttuurejakin kohtaan. Esimerkiksi teetaidetta ja ikebanaa harrastavia suomalaisia on monia, jonka vuoksi Suomesta löytyy esimerkiksi Urasenke Tankokai yhdistys ry, Ikebana International Helsinki Chapter ry sekä Suomen Sogetsu-ikebana ry. Myös perinteisillä japanilaisilla budo-lajeilla on vahvaa kannatusta Suomessa. Mainetta niittäneellä kendolla on Suomessa jopa 7.danin kendokojen lisäksi yli 500 aktiivista harrastajaa.  


Japanilainen pop-kulttuuri on suuressa suosiossa nuoren sukupolven keskuudessa. Tästä kertoo vuosittain kahdesti järjestettävä, noin 3000 osallistujaa keräävä manga-ja animetapahtuma Desucon, jonka liput myydään loppuun hetkessä. Japanilaisen populaarikulttuurin suosiota lisäävät myös suomalaiset vaihto-opiskelijat, joita lähtee Japaniin vuosittain noin 200. Japaninkielen opiskelu on myös suosittua Suomessa. Helsingissä järjestettävä japaninkielen tasokoe kerää vuosittain noin 200 osallistujaa. Osallistujamäärät ovat nousseet tasaisesti vuosi vuodelta.


Vastaavasti Japanissa ovat muumit ja skandinaavista tyyliä edustavat pelkistetyn tyylikkäät huonekalut ja design keränneet suuren määrän ihailijoita ja suosiota. Kulttuurin kautta monet japanilaiset tuntevatkin Suomen hyvin läheiseksi maaksi. Japanista tulevien matkailijoiden lukumäärä on noussut vuosi vuodelta. Vuosittain Suomeen saapuvien japanilaisten määrä, noin 100 000 henkilöä, puhuukin puolestaan.

 

Erittäin hyvistä keskinäisistä suhteista nauttivat Japani ja Suomi kulkevat kohti juhlavuotta. Vuonna 2019 maidemme välisten diplomaattisuhteiden solmimisesta tulee kuluneeksi tasan sata vuotta. Vuosisata yhteistyötä taloudessa, tieteessä, nuorisovaihdossa, kulttuurissa ja monella muulla alalla tarjoavat erinomaiset mahdollisuudet juhlia maidemme välisiä suhteita. Olen iloinen, että saan osallistua tämän tärkeän juhlavuoden valmisteluihin.

 

Lopuksi haluaisin muistuttaa suurlähetystön tärkeimmästä tehtävästä. Se on japanilaisten turvallisuuden takaaminen maailmassa, jossa kansainväliset tilanteet muuttuvat hyvin nopeasti. Haluan täydestä sydämestäni auttaa Suomessa olevia japanilaisia toimimaan rauhallisin mielin kukin omalla alallaan.

 

2.5.2016
Jota Yamamoto
Japanin Suomen-suurlähettiläs